Suuret avonaiset tilat, kuten teollisuushallit, varastotilat, parkkihallit ja muut avonaiset tilat voidaan lämmittää ja tarpeen vaatiessa jäähdyttääkin yksinkertaisella ja edullisella ilmanlämpöpumppuratkaisulla. Ei tarvetta vesikiertoiselle lämmönjakojärjestelmälle. Vuotuinen hyötysuhde (COP) n. 2,5. Tämän yksinkertaisemmaksi ei suuren tilan lämmittäminen muutu.
Lämpöpumppu teollisuushallien, varastotilojen ja muiden suurten tilojen lämmittämiseen. Lämpöpumppu WDH-kiertoilmakojeilla sopii myös erinom...
Kattoon asennettava ruostumattomasta teräksestä valmistettu edestä puhaltava ilmanjäähdytin Mitsubishi Electric suurkeittiömalli on saatavil...
Katon alapintaan asennettavat yhdeltä sivulta puhaltavat ilmanjäähdyttimet ympärivuotiseen käyttöön. Tehoalue 7,1-13,6 kW.
Suurten tilojen invertteri-kiinteistöilmalämpöpumput (kotelomalli) Mitsubishi Electriciltä. Mitsubishi Electric PEAD-RP100-140 sekä Mitsubis...
Mitsubishi Electric IDH125-D – IDH250-D suorahöyrysteiset puhallinkonvektorit suuriin ja korkeisiin tiloihin. IDH-Puhallinkonvektori sovelt...
Suurten tilojen ilmalämpöpumput soveltuvat kaikenlaisten teollisuushallien energiatehokkaaseen lämmittämiseen. Laitteistot ovat nerokkaan yksinkertaisia ja nopeasti asennettavia. Laitteiston ulkoyksikkö, joka ottaa lämpöenergian ulkoilmasta, asennetaan hallin seinustalle ulkopuolelle ja sisäyksikkö (tai sisäyksiköt, jos yhden ulkoyksikön parina on useampi sisäyksikkö) asennetaan hallin seinälle tai kattoon riippuen tilan asettamista ehdoista sisäyksiköiden sijoituksen suhteen.
Seinälle asennettavat kiertoilmakojeet ovat tuttu lämmönjakomuoto hallin lämmityksessä jo kymmenien vuosien takaa. Ilmalämpöpumppu-kiertoilmakojeen erona on se, että lämpimän (tai kylmän) veden sijasta kiertoilmakojeissa kiertää kylmäaine. Lämpöenergia siirretään lämpöpumpputekniikalla ulkoilmasta noin 2,5 kertaisella vuosihyötysuhteella, joten näin hallin lämmityskulut saadaan pidettyä alhaisella tasolla. Jäätymisriskiä ei myöskään ole.
Hallin kattoon asennettavat ilmalämpöpumppumallit tulevat yleensä kyseeseen tiloissa, joissa seinälle ei syystä tai toisesta voida sijoittaa sisäyksiköitä. Korkeisiin tiloihin (n. 6 m ja yli), asennetaan IDH-mallisarjan suoraan alaspäin puhaltavat kattomalliset sisäyksiköt. Etuna on, että samalla kun laitteen puhallusilma puhaltaa lämmintä ilmaa alas, saadaan lämpökerrostumasta johtuva tilan yläosassa oleva ylilämpö samalla ohjattua alas oleskelukorkeudelle.
PEAD- ja PEA-mallisarjan ilmalämpöpumput asennetaan yleensä hieman pienempiin teollisuushalleihin ja puhallusilmaa varten laitteen puhallussivulle asennetaan 45 asteen kulmassa oleva puhallusilman ohjain, jolla laitteen puhallus saadaan ohjattua alaspäin ylhäältä. Joissain tapauksissa voidaan puhallusilma myös kanavoida ja tuoda lämmitysilma juuri halutusta kohdasta.
Sisäyksiköiden määrä mitoitetaan aina hallikohtaisesti siten, että lämmön tasaisuus hallissa on riittävä. Merkillepantavaa on, että lähes kaikissa kohteissa, joihin suurteho-ilmalämpöpumppuja on asennettu hallin lämmittämiseen, on kesäaikana laitteet otettu myös jäähdytyskäyttöön. Näin halleissa työskentelevän henkilökunnan työtyytyväisyys on myös kasvanut.
Kaikki ilmalämpöpumput halleihin ovat metallikoteloisia ja niiden lamelliväli on riittävän iso, jotta niitä voidaan käyttää pölyisissä tiloissa. Laitteet ovat hyvin toimintavarmoja – riittää kun sisäyksiköiden lamellit puhdistetaan ajoittain.
Hallin lämmitys suuritehoisella ilmalämpöpumpulla on myös ympäristöystävällinen teko, koska hyvän hyötysuhteen johdosta säästyy suuri määrä energiaa ja näin myös lämmityksestä aiheutuvat päästöt pienevät merkittävästi. Myös tuontienergian tarve pienenee ja Suomen kauppataseen vaje paranee.
Ilmalämpöpumppu kerrostalossa ei ole mitenkään harvinainen. Kerrostalohuoneistot lämpiävät kesällä merkittävästi auringon säteilylämmöstä johtuen. Rakennusmääräyksissä määritetyt enimmäislämpötilat ylittyvät reilusti ja pitkään jatkuessaan liian korkea sisälämpötila voi olla jopa terveysriski vanhuksille sekä sairaille, joiden kehon lämmönsäätely toimii huonommin. Suomessa rakennuskanta on suunniteltu pitämään lämpö sisällä ja siksi jo pelkkä kevätaurinko saattaa lämmittää huoneistot sietämättömäsi. On myös lukuisia tilanteita, joissa esimerkiksi ylimmän kerroksen asukkaat palelevat talvella, kun alemmissa kerroksissa on taas liian kuuma.
Yksinkertaisin ratkaisu on toteuttaa asunnon viilennys (ja lisälämmitys) huoneistokohtaisesti siten, että ilmalämpöpumpun sisäyksikkö sijoitetaan olohuoneen seinälle ja ulkoyksikkö parvekkeelle.
Mitsubishi Electricin ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt ovat niin hiljaisia, että sijoitettaessa ulkoyksikkö parvekkeelle, on mahdotonta, että laitteen äänitaso ylittäisi rakennusmääräysten mukaista desibelirajaa naapureihin nähden, saatikka että ääni häiritsisi naapuria. Itse asiassa, jopa asukkaan itse omalta parvekkeeltaan on vaikeata äänen perusteella havaita, onko laite käynnissä.
Ilmalämpöpumpun asennus kerrostaloon tai rivitaloon edellyttää kuitenkin aina taloyhtiön luvan asennukselle. Oheisessa linkissä on malli sopimuksesta taloyhtiön ja huoneiston haltijan väliseksi sopimukseksi. Paikalliset asennusliikkeet hoitavat ilmalämpöpumppujen asennukset kerrostaloihin ja rivitaloihin ”avaimet käteen” periaatteella.
Lue lisää parhaiten asuntoon sopivista ilmalämpöpumpuista.
Ilmalämpöpumppu kerrostaloon tai rivitaloon voi käsittää myös ns. VRF-järjestelmän, jossa rakennuksen päätyyn tai jossain tapauksessa katolle asennetaan yksi ulkoyksikkö joka tuottaa halutun jäähdytys– ja lämmitystehon esimerkiksi 50:een asuntoon. VRF-järjestelmä toimii täysin samalla periaatteella kuin tavallinen ilmalämpöpumppu, mutta sen teho on merkittävästi suurempi ja yhdestä ulkoyksiköstä putkitetaan kaikille sisäyksiköille oma putkisto.
VRF-laitteisto asennetaan helpoiten rakennusvaiheessa, kun asuntoa rakennetaan.
