VTT on toimeksiantonsa mukaisesti valinnut kunkin R410A kylmäaineella varustetun laitteen osalta ilmamäärän, joka on mahdollisimman lähelle 140 dm3 /sek. Laitekohtaisista eroista johtuen käytettyä ilmamäärää sekä puhaltimien säätöasentoja on säädetty siten, että testitulokset ovat mahdollisimman vertailukelpoiset.
Uudet R32 kylmäaineella varustetut laitteet on testattu täydellä puhallinteholla, koska suurentuneiden sisäyksikköjen johdosta äänitasot suuremmilla ilmamäärillä ovat pienentyneet.
Ilmalämpöpumppuihin menevän ja niistä poistuvan ilman mikrobimäärissä ei havaittu merkitsevää systemaattista eroavuutta, joten näiden tutkimusten perusteella ei voida sanoa ilmalämpöpumpun puhdistavan eikä likaavan ilmaa mikrobeista. Elottomien partikkelien osalta ilmalämpöpumpusta pois tuleva ilma oli useissa kohteissa puhtaampaa kuin ilmalämpöpumppuun menevä ilma tai huoneessa ilmalämpöpumpun ollessa suljettuna oleva ilma. Visuaaliset havainnot ilmalämpöpumppujen suodattimista tukivat tätä tulosta, sillä pitkään hoitamatta olleisiin suodattimiin oli kertynyt runsaasti pölyä. Jotta ilmalämpöpumppuun kertyneeseen pölyyn ei pääsisi muodostumaan mikrobikasvustoa, on suositeltavaa määrittää ilmalämpöpumpuille hoito-ohjelma, jossa määritetään puhdistustiheys ja puhdistustoimenpiteet.
Lue raportti kokonaisuudestaan tästä!
Ilmalämpöpumppujen testaaminen ja ilmalämpöpumppuvertailu on huomattavasti vaikeampaa kuin ymmärretään. Suomessa vertailutestejä teettää esimerkiksi TM Rakennusmaailma-lehti Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Vihdissä. Erilaisilla pisteytysjärjestelmillä testatuista laitteista valitaan “paras”.
Valitettavasti nämä vertailutestit ovat tähän asti suoritettu varsin puutteellisella ymmärryksellä ja usein näiden testien pohjalta tehdyt päätelmät ovat johtaneet kyseenalaisiin vertailutuloksiin. Saadaksemme vertailukelpoista informaatiota olemme testauttaneet VTT:llä useita Suomen markkinoilla myytäviä ilmalämpöpumppuja.
Lämpökertoimen (COP-arvo) ilmoittaminen EN14511 standardin mukaisesti +7 C°:n ulkolämpötilassa ei juurikaan kerro laitteen tehokkuudesta Pohjolan ilmasto-olosuhteissa.
Jotkut laitteet ovat testauksien perusteella suunniteltu antamaan paras lämpökerroin (COP-arvo) + 7 C° lämpötilassa mutta alhaisemmissa ulkolämpötiloissa laitteen tuottama hyötysuhde romahtaa. Suomessa rakennusten lämmityskausi alkaa noin + 12 ~ + 15 C°:ssa ja laitteen tulee toimia ja lämmittää vielä – 25 ~ – 30 C°:n pakkasilla. Olennaista on, minkälaisen energian säästön laite antaa koko lämmityskaudella.
Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellista on sen tuottama lämpökerroin (COP-arvo) sekä lämpöpumpun tuottama lampöteho.
Luonnollisesti myös laitteen ulkonäkö, äänitaso ja vedottomuus ovat tärkeitä kriteerejä lämpöpumpun valinnassa.
Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumppuja ei tarvitse sammuttaa kovillakaan pakkasilla! Ääriolosuhteissa valitaan mahdollisimman pieni puhallusteho, jotta sisäyksikön kenno on mahdollisimman lämmin eikä puhallusilma viilennä kennoa. Mikäli ilmalämpöpumppu on kuitenkin sammutettu, olisi hyvä odottaa ulkoilman lämpenemistä alle -20 °C:een ja vasta lauhemman ilman oltua pari päivää käynnistää ilmalämpöpumppu.